Aipa'wai, Paola Vanessa González namaa na Jieyuukana sünain a'lakajawaa. Müika ayatüi natuma wanee akua'ipas sümaiwajatü natuma wayuu, na'inrüin namaa na tepichikana. Ni'yaakuajala: Pablo Albarenga.

Waneesia Oumain, piama aa'ainru'u: Paola wayuu eii

Pasanain sünain Colombia müsia Venezuela, tü mulousukat Paola Vanessa González piamasü shi'ipapa shi'yataain sulu'u suumainkalüirua, si'ipa eejiraain shia sou nakua'ipainjateerü suchonyuu, müsia ayatüinjatüin nourala na kouliwoukana shia. Suchukuakat müsüka shiyaakua nakua'ipa wayuukana alataa makana sulu'u tü sülüjülekat mmakat, namülian wayuu sutuma miaasü müsia tü piamakaa anüliaa.

Süshajala: Edilma Prada müsia Luzbeidy Monterrosa

Niaawatialu'ut: Luis Fuenmayor wayuu Epieyuu

Saa’ainru’u

Sukua Paola Vanessa González ounusu sulu’u piamale’ella suumain, wanee shia Ruanama’na, Venezuela, 20 minutos suchikijee shiaawashe sülüjüle tü mmakat, müsia tü wanee shia Peramana, yala Paaluachon, Maikou, müsüka 10 minutos süka awulii sünainjee sülüjüle mmakat, shipia atijaayee ou no’onoola wayuu sulu’ujee piamie’ya Mmakalüirua. Wemeisü Ruanamana iraa soushi, saamüka müsia sümülüin, Peramana jülüjüsü saa’ain sunoutuin nakua’ipa Elías Matías Castillo González y Eli Javier Castillo González, suchonyuu, 3 nuuyashe wanee müsia 5nuuyashe chi wanee.

Vista cenital de comunidad Ruanamana

(Shipe'ru) Wayuukot Paola Vanessa González juletüsü sulu'u wanee süi waima supoujana, saainjala suumainpa'a eere saamüka, tü pülasü namüin wayuu. (Shikieru'u) Ruaanama'ana yalasü Venezuela, peje sünain sülüjüle mma Colombia. Paola jemeisü, mulousu shiaya yala. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.

Paola 27 suuyashe, wayuu Uliana. Sou kashikat junio nou juyakai 2018 waraitüsü süchiirua neküinjatü suchonyuu, ounusu nümaa su’wayuushe, Enrique Castillo, piame’e suchonyuu, suwalayuu namaa suchonrumiuu, sou püliiku Ruanama’najee Perama’namüin wanee mma jososhii. Sünainjee sumuloolin Venezuela müsia sükanajünüin o’u wopukot sülüjüleru’u mmakat, akolojooshii Colombiamüin. Awanajaashi nepiapala napüleerua nachonyuu, süpüla nekiraajaain, keküin naya müsia ke’jenain koleejiaru’umüin.

– “Weishajaajiraala namaa nei na tepichikana, annashii wo’unui Peramüin wamaka. Wantaiwa’ya yaamüin, eejachikane’e wanee wunu’u eere waamalüin wo’ula”.

Müsü saashin Paola nakua’ipa nakolojooiwa’a. Shiakaat, wayuu molou na’kaa kasayuu sünain, akaaliijüsü wayuu eekai cheijaain amüin attetnaa.

– “Nnojotsü anashii wamüin chaa Ruaanama’na sünainjee nnojoluin a’yatawaa müsia ekirajaleaapüle namüin tepichi”.

Gente y gato

Peramana, peje sünain sülüjüle mmakat sümüin Colombia sümaa Venezuela, akumajüshii nepia na wayuukana. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.

Nou juyakai 2018 antüshiii na wayuukana Perama’namüin. Sünainmüin enero nou juyakai 2020 müshiikaja’a 380 kepiakana yala, waima na antüshiikana Venezuelajee. Kapüleesü ayaawajaa je’rain na jimatakana sünainjee ale’inya tü neitaain wayuu noumainpa’müin.

– “Palajatükaa ai matunkuinsalii waya, mojosu waa’ain, waponojoo amaalü tü mmakat”.

Mayaainje’e nnojooluin tü sülüjülekaa mma namüin na wayuukana (nounmainkaa müsüka 37.300 kilómetros, ounusu Süchiimajee Colombia Wuinpümüinpünaa asitujuin Marakaayamüin sutu uuchikat Perijaa Venezuela) suurala Paola saashin chasü Ruaanama’ana. Mojukamain saa’sin sünainjee süpütüin soushi María González, wanaa sümaa su’unuin shipialu’ujee, süpütüin sümülüin, sa’painshe, müsia amuuyukot eere shiipüshe shii.

Paola y su abuela

Paola sümaa soushikat María Ruaanama’na. Wayuushe’inru’shii piamie’ya. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Ruaanama’na tü mmakat wuituusu, kekülesü jutatuuisu shiaya suulia Perama’na, wanee mma sa’tou menakat chainjatükaa Süchiimamüin, eere shipia sunoutia sukua’ipa Wajiira Colombia, mena ounakat Waletmüin müsia Palawaipou Venezuela. Perama’na aisümain walatshi ka’iwai. Aipa’a saamatuuisü müsia jimatuuisü, yala, eesü süpüla sunajünüin tü kashikat sümaa tü shilliwalakalüirua iipünaa.

Paola nümaa su’wayuushekai nakumajüin nepia pootshi sümaa aipia (wunu’u joutsu sulu’u mmakat), maka saa’ain shipia wayuu Wajiira. Cha’ya tü miichikalüirua akumajuushi süka wotsa otta karalouta, kaajunasü zing suulia ka’ikat müsia joutai katchinkaa ye’yaa.

Paola y su familia

Paola nümaa su’wayuuse, Enrique Castillo namaa Elías Matías Castillo González y Eli Javier Castillo González, suchonyuu. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Kusinapiakat nooipa’sü shiuupünaa wanee luma akumajuushi süka zinc. Paola kottiraasü namaa suwalayuu müshia na kepiakana pejepünaa sünain. Yala, maalia, achuwajaanüsü tü sikikat süpüla aainjaa kepein asünakat sulu’u jiikala suutpünaa yalain naya naküjüin suchukua na’lapüin. Namüin na wayuukana, chi lapükai anoutushi wopu namüin, müika nasakiain a’laülaayuu müshia na eiika watta’a maalü: ¿kasa pülapüinka?, wanee yootirawaa kkapülasü naa’ain eekai alijunain.

Perama’na nnojotsü wuin süpülajatü asünaa, müsüja’yane makasaa’ain tü wanee shiapalakaa wayuu sulu’u Wajiira Colombia. Eeyaapeje’ella wanee laa, eere süsha’jüle wuinkat, eemüinre nounuin jieyuukana sünain epirajaa tü pastakalüirua süka tü wuin sulojooyainjatükaa neitain müsia nashein. Paola ounawaisü nümaa chi suchon muloushikai, shi’ipa yalain nepirajüin tü wuin choujaakat süpüla ka’ikat, shikirajüin chi suchonkai sünain kojutuinjatüin nümüin tü ishikalüirua.

Paola y Eli Javier

Paola nümaa Eli Javier Castillo González, suchon 5 nuuyase, ale’ejüshii lamuunajee sümaa wuin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Mujeres lavando ropa

EO’lojushii kuluulu sulu’u waatte pülastiko na jieyuukana Perama’na. Akaaliijira’shii sünain tü na’inraakaa nepialu’u, süko’müinjaka tü pa’ainjirawaakat sükajee kottuin naya s¨nain na’yataain. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Eere naya kepiyain eesü, ma’yaka eein, kasa alatakaa namüin, müinka tü jamükat müsia aürülajüin na tepichikaana, ma’yaka naa’ain wanee suchon Paola.

Tü shikiipu’kat Perama’na, Omaira Barliza, wayuu Iipuana, süpansaajaachikuat wopujeeru’u, eettatüin wanee kaaliwaa süka tü kasa eekai cheujaashaanain namüin na wayuujiraakana wanaa sümaa: “su’utpünaa suukunuin tü wopukot, mekirajuusalii na tepichikana. Eeyaawatsüja’ya najutü wopujeeru’u, otta müsia kaalishii sutuma alijuna wattaje’wat. Eeshi waya süpüla wachajaain so’müin kaaliwaa, Mayaainje’e pejein waya sünain Venezuela, werüin tü choujawaakat”.

Suchukuakat Paola müsüka saa’ain nachuka na wayuu ma’leekalia eitaakana nachua sulu’umüin noumain süpüleerua tü müliakat Venezuela. Saashin Migración Colombia, Maikou shia tü mma eere waimashaanain na wayuu achajaashikana akaalijünaa Wajiira (wayuu namaa alijuna): sünainjee enero sünainmüin junio nou juyakai 2019 ayaawajünüshii 20.100 wayuu eekana jimatüin eere kottiraain miichi müsia eere wattaawain shia.

Mujer colgando ropa

Kakatiraasü tü miichikalüirua sünainjee tü süwayajiakat kuluulu, Perama’na. Yala eesü akumajünüin 16 miichi, otta müsia tü lumairua. Ni’yakuajala: Pablo Albarenga.

Na wayuukana (380.460 Colombia – Ayaawajuushi 2018 sutuma Departamento administrativo Nacional de Estadística, DANE- müsia 415.498 Venezuela- ayaawajuushi 2011 sutuma Instituto Nacional de Estadistica, INA) Naashin suchon Mma nümaa Juya, waraitüshii müshia aainjülii süka nakua’ipa sümaiwajatükaa. Natuushikana naküjüin namüin tü nakuaipakat sümaiwajatkaa, cha’ya maalüma’a, nalatirüin tü mma mulumutshiikat wuinpejee Marakaayamüin, Venezuela, süchiirua eküülü müsia a’yatawaa. Müinaka kepiayaanamüin Marakaaya, Suuria, eere nachajaain nakua’ipa müsia nakaalijia napüshia apütaakana wuinpümüin. Su’utpünaa juyakat 1970 müsia 1980 eesü wanee o’onowaa natuma na wopujeejanakana cha’ya Venezuelamüin süpüleerua kasachiki sünainjeejatü jouluiwa’ya tü yüikat (apünajaa müsia oikaa wattamüin yüi) otta müsia sou juyakat 1990 o’ulaka 2000 eitaasü tü o’onowaakat sünainjee tü kasachiki mulousu sulu’u Colombia. Shiyairüja’a sünainjee ti’a sou juyakat 2009 sümaka Corte Constitucional de Colombia nachua na wayuukana otta 33 wayuuinua, “eeshii süpüla najalajaain sutuma tü wattakua o’ulaka outaa sutuma wanülülü otta asiruwaa” sulu’upunaa tü Auto 004.

Süchiikijee tü o’onowaakalüirua natuma wayuu oulaka alijuna ma’leekania ajuitakana Colombiajee Venezuelamüin, müirüja’a eera maka ja’rai juya eein na wayuu waraitakana namaa na ajuitakana sulu’ujee mmakat ti’a otta nalatirüin tü sülüjülekat mma; eitaashi sünainjee mojunuaipain chaa Venezuela: nnojotsü a’yatawaa otta aisü shi’ree eküülü oulaka epinasee.

Suchikuakat

– “Nnojotsu süpüla wapütüin shimiiwa’a tü mmakat. Cha’ya eesü wapünajüin sümaa wamülüin katakana achiki waya”.

Süküja achukuat Paola noiküin tü mürütkaa sümaa napünajüin süpüleerua neküin, eeyakalia ou naya su’utpünaa mülia, ma’aka saa’ain suukunui otta shijitünüin tü wuitakajalüirua ashein sülüjüleru’u mmakat, muinka saa’ain joolu’u, sutuma a’leeyajawaa Covid-19, tü eeyakalia na’yataain, müinka tü oikawaa sotpünaa wopu, nnojoluipa.

Nnojoluiwa jouluin tü wanülüükat Colombia noujee kashikai abril 2020, jayuuiwaya wanaa sümaa suwaraalaain ka’ikat watta’a maalü, na tepichikana amaanüshii koleejiyain Paaluachonmüin. Süchiki ti’a, na jieyuukana nama na tooloyuukana yapajüsü natuma tü kaawakat sümaa saamatsü, kasioosa, wuin yaloushi paala Maikoujee, süpülajatü oikaana Raayalu’u, palajatkaa süpünein kemion alataaya Colombiajee Venezuelamüin, weinshikat alu’upunaa kakualii namaa o’onooshi. Na tooloyuukana eesü natuma tü na’yataain suka tü karetiiakat (nalatirüin süchisa tü süpünelujatkalüirua), oikaashi kasoliina sumaa eküülü, otta müsia noikaain tü müshaishakat.

A’wanajaaipa kasa supushua.

Wanee shi’yataain wayuu joolu’u shia tü oikaakat süi, kattoi otta müsia waireña namüin na alijunakana. Sünainjee kaa’ain shia, jülüjüsü saa’ain shi’rüin na jieyuukana e’ina’lüin sujuunaa na’imajüin nachonyuu.

Na jieyuukana naya kakua’ipaka sümaiwajee tü ko’uliwou’ijanain napüshi natüma, ayatüinjatüin tü wayuunaikikaa otta tü atijalaa maaluma’a napaalakaa na a’laüülaayuukana namaiwajee namüin naikeyuu. Perama’na, Ruaanama’na otta müsia shipiapala wayuu ma’leekalia, shia shikiika wayuu tü jietkaa. Sünainjee ti’a shikiipu’usu tü kasayuu sünain otta müshia na süpüshikana.

Mujeres tejiendo

Na jieeyuukana e’inashii sümaa na’imajüin na tepichikana otta naküjüin tü natijalakat. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Tü kepiaakat sulu’u wanee mma akatajünüsü sutuma alijuna mayaainje’e tü kottuin shia paala sümaiwa “woumain, namakalü” kasalajanasü wamüin naatain nanüliaa sulu’u wanee, ma’leeshia watta naalii. Jamüsüja, saashin Paola, eeshii wayuu eekai eein wanee nanülia, nouyase, müsia na’yataaainpala cha’ya Venezuela, oulaka Colombia, mayaainje’e shiyainyane’e waneejatü sünülia, suuyase, müsia na’yataainpala majutsat. Naküja achukuat naayain aneeküin tü nanüliakat, nojoliishi achiaanüin natuma na shipiipu’shiikana tü mma molusukalüirua süpüla wanaawain nanülia.

Shia nukua’ipa suwalakai Paola, Venezuela Nilo Rodrigo González nünülia, otta müsia Colombia Rodrigo González. Mushiainua soushi, sülaülayuu, suwalayuu, otta watta naalii kasayuu sünain. Yoseany Migleidy González González –Yala Venezuela- Génesis González González taalasü Colombia. Süwala Paola süküjüin wamüin “Münüsü paala taya choujaain wa’wanajüin wanülia suulia süsalajanain waya wanaawai wanülia müinka Venezuela. Shiataapa’a mojouin tü a’wanajaakat anülia. Tayaawata tamüsü maka piamapa shikii touyase, tatijaapa ou tü anülieekuaipalaakat”, Müsü.

Süpüshikana Paola nayaawanajaa oulu tü piamaakat anüliee nakolojoopa. Yoseany, sücheküin sümünüin, saashin Colombialu’u “nnojotsü kasain taya, wayuula’ne, waneesia eei tü shiyaawashiakat wayuu tama’na”. Eekaja’a Venezuela eesü sünüliamaa tü wachillerakaa otta tü sükettaajüin ekirajawaa sünain sukua’ipakiirujut komputaroora. “Ye’yaa Colombia, majutsat tü wekirajaayakat achiirua, nnojotsu eeyain tousutuin anain wanee a’yatawaa anain”.

Meematsü sukua’ipa Paola. Venezuela shikettaajüin tü shikirajaakat achiirua, eeka Colombia nnojotleesia eein wanee karalouta süma’ana.

– “Toulakayaaainjatü tü tanaatüin takaraloutase süpüla tashajirüin sünain ekiirajaapülee mulousukat, shi’ree tekirajaain sünaain outtajülaa, ekirajaa shialen. Kamalainsü tamüin tü ekirajülaa “Seño” münakat Colombia”.

Mayaasüje’e nayaawatüin sou tü cheujaain tü kojutuinjanain naya sulu’u piame’ya mmakalüirua, Yoseany sümaa Paola natijaa oulu malüjülein tü mmakat sümüin wayuu, pa’ainwaaashi sünain tü mojuinya naashin tü waneejatüin nanülia. Cheoujaasü nachajaanüin akua’ipa natuma na shikiipu’kana tü mma mulosukalüirua, eejesü namüin wanee ekirajawaa, wanee outtajiaapülee müsia a’yatawaa kojutuin alu’u naya. Kojutuin tü na’yataainpala sümaa nakaraloutase sulu’u pieme’ya shi’papa mmakat.

Vista cenital de comunidad Ruanamana

Ruanama’na wuituusu kekulesü shiaya suulia suumain wayuu sulu’u Colombia, e’eraajünakaa sünainjee jososhiin mmapakat. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.

Süpüne

Shi’ipa eein tü wopu alataayakat Colombiajee Venezuelamüin, eesü tü süpünekaa wayuu, wopu nnoojotsü menain, alataayakat tü mmakalüirua. Tü wopukalüirua antüna anainrü sünainjee sülatia luwopukat Paaluachon, Paola namaa süpüshi ouna müshii sulu’ujee wanee mma sulu’umüin tü wanee. Yala, wanee kiloometro sünainjee tü raaya münakat otta müsia tü ayaawajiakat o’onooshii, nayakana eeshi najuitui sulu’ujee wopukat sa’kapünaa mojuuikat süpüla nantamaatüin nepialu’u. Saashin Paola kapüleesü warai maa sülu’upünaa wopukat ti’a.

Paola y su hermana caminando

Paola sümaa Yoseany suwalakat, waraitüshii sulu’upünaa tü wopu Peramma’na jeejat Paaluachonmüin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Sulu’u tü sülüjüle mma eekat Wajiira sümüinkat Colombia akataliakat suulia Venezuela eesü maka 249 kilómetros müsia 200 wopuirua. Namüin na wayuukana shia napünekaja’yamain tü wopukat ti’airua sünainjee süsitujain shipiapa’müinree wayuu, katsa naashin na shikiipüshiikana alijjuna o’onooshii, wopu majuteesü sünainjee sülatinnüin alu’upünaa oikawaa mawalaajüinsat namüin, eletüjütja sutuma wayuu maalüma’a.

Paola y su hermana caminando

Tü shiyaawasekat sülüjüle mmakalüirua “raya” münüsü. Yala ayaawajünüsü otta atijaana o’ulu o’onooshii sutuma piame’e makalüirua. Yalapünaa alatüshii kakaulii müshia wayuuinua, eeka anainjee tü oikawaakat. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Nou kashikai septiembre juyakai 2019, Defensoría del Pueblo Colombia müsü suchukua tü wayuukalüirua, müin tü najatteekai, na wayuukanaja’yamain, napushua, nalatapa sulu’upünaa tü wopuka keemakat sutuma tü mojulaasükalüirua, na alu’ataakana yala “tü wopukalüirua, eeraajuushikat sümaa süpünein shia wayuu, sünain alatiraa ayaatuushi oikaanüinjatü, antakaa Colombiajee mawalaajüin sülatia”. Tü wopu yalakalüirua Paaluachon, saashin Defensoría nachukua na kainjaraliikana “o’luwajüshii, napüleeruashii na eekai alatüin sulu’upünaa wopukat, outushii saa’ain wayuu, amaüshii, eitaashi shikii akanajaa nneerü mojukua’ipat, müinka tü oikawaakat kasoliina, a’pülaa otta müsia oikawaa kasuwou, oulaka e’inirawaa natuma kainjaralii, namaa wuitasheinna Colombia je’e Venezuela.

– “Wamüin waya wayuukana nnojotsü kalüjülein tü mmakat. Nnojoliishi, nnojot jalatüin münüin waya, müshiika tü me’ruukai waya, wanaawasü wajut müika tü kolompiaanai ma’yane ka chi wenesolaanokai. Ekoralamüshii, ajuitüshii, ma’yaa waraitüiin, alu’utshii waya süpüla ajuitaa sulu’ujee Colombia yalamüin Venezuela”.

Yala, naya aluataaka na wayuukana sou eekai alateein, maka saa’ain tü kemionkalüirua antakaa noumainpa’müin.

Süchiki se’ruupünaa hora waraitüin süchiki sülatinnüin menakat Paaluachon, eeshi chi ipa shiaawashekai sülüjüle mma 42 (e’eraajünakai süka mojón nümünüin), wanee ipa akumajuuushi nou juyakai 1960 shiyaawashe sükatalia tü mmakalüirua.

Juyapü, nou kashikana septiembre sünainmüin noviembre, tü mmashirakat pootchijaasü, mojunuaka süpüne wayuu. Mayaasüje’e, sülütpa wopukat Peramüin, sünainjee waneejatüin mmakat, eesü josomaatüi shia nnojotka müliaajüin wayuu.

– Shi’itapa nnojoliishimain waya müliain, wuinkaa ye’yaa süsüin mmakat, josomaatüsü”.

Gente caminando por la trocha

Juyapü, wopukat mojushiisü sutuma tü pootshikaa müsia tü süsha’lülekat wuin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Waneepiashii na wayuunakainua alatüin püliikou sümaa süpülajana wuin. Sulu’u shi’pa mmaakat ti’a, aisü shi’ree wuin anasü namüin na wayuukana.

– “Anayaawatsüja’a sutuma tü mma epijakaa waya saapaka wamüin wanee we’jena, chi püliikükai, naya we’jenaka waneepia woumainpa’a”.

Paola saludando a familiares

Wopulu’u Ruaanama’namüin, Paola ashawalaapünaasü sünain asakaa na süpüshi eekai wanaain sümaa püliikoin raayamüin, eere shiyaawajünüin eekai o’onooin sulu’ujee Venezuela sulu’umüin Colombia. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Ruaanama’na yalasü 45 minutos waraitüin Paaluachonjee. Sulu’u shipiapaala Paola, eesü mürülü, anneerü sümaa koula, otta yüüja kalu’usu maiki, kalapaasü, meruuna oulaka pitshuushi. Yala, keküleesü tü mmakat wuitüüsü. Eesü wanee laa eere nashijaain kuluulu na jieyuukana, asüshii na mürütkana müshia na wayuukana o’oojushii. Nepiapala 86 miichi, waima na o’onoowaliikana sulu’umüin Colombia.

Cocina de la abuela María del Carmen

Shia sükusinapia laülaakat María del Carmen yala Ruanama’na. Yala kottushii ne’itku sünain a’lakajawaa eküülü otta aapajaa achiaalaa oulaka aküjalaa sa’tou shikirat. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Süntaiwa’aya Paola shipiapa’müin palajatka shirajaa soushi María del Carmen González 90 suuyase, kepiakaa sulu’u wanee miichi akuyamajuushii süka aipia otta pootshi.

– “Aisü wapüla, shia wantakaja’ya ayaalu’u”.

Ruaanama’na eesü wanee shipia Paola akümalaairü.

– “Yalajatü kipiyain taya nama tachonyuu. Anaatüneesü tü miichikat”.

Saalii sou mmakat

Saalii mmakat sümüin Paola peipaajiraasü sümaa sukua’ipa. Maka saa’ain 20 waara sünain shipia soushikaa eesü amuuyokot eere saamüka müsia shii.

Tu amuuyuukot shiyaakua eii namüin na wayuukana, yalashii mmapüin naamüka, shikakana mmakat mapa süpüla shi’rukuin naya. Müsüka saali wayuu molouyuu anaajashii, sünainjee ayatüin naya nale’jüin sulu’u na’lapüin Jepirajee, cha’ya eere nounuin na wayuu müliashiikana.

Pejeewasü sukua Paola cheje’ya. Ounajaasü koutuule, kojutsu sümüin tü mmakat sünainjee púlain shia. Amuuyuupa’a eesü wanee miichichon eere süsalijünüin tü shiikat, tü miichikat kasuusu sütapa’a otta tü warattuui ekorotakaa sulu’upünaasü wanee jutatüsü saajunalu’u.

Paola mira la tumba de su madre

Shiirakaa amüinrü Paola tü sütakaa shiikat. Pülasü sümüin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

– “Anüü teikat, tü wayuu kachonkaa waya, katakaa ou atuma taya, wayuukaja’a atuma waya, shia yaaka anainjee waya. Súpütüin waya wemiiwa’a, aniipeje’e shuia wamaa weinshi. Antüshii waya müinka tü eeyütka’iya shia, müleka tü talatüi waya otta mojui waa’ain waküjüin sümüin, wana’laa amüinrü. Sukua’ipaya wayuu tü analawaakat saamüka”.

Süküja achukuat Paola yalain shiipüshi tü shiikat sünainjee juyakat 2010. Shia anaajaaka su’utpünaa tü ayulaa jiipü sümakaa wayuu, wanee akua’ipaa kajutsu namüin wayuu ma’leekania.

– “Taya ala’jaaka shia, sünainjee kajutuin tamüin tü teikat, sünainjee shian epijüin taya tepichichoinwaya, jemein, sulu’u supushua. Wanaa sümaa mekiisalüin taya juya anaajaasü shiakat, aniipeje’e wamaa shia weinshi”.

Sünalaapa tü amuuyukot, kama’sü Paola süma’anajee, sünain yootoo sümaa shii, sünain aapaa analut müsia achuntaa namüin pülashii.

Muloushaana tü saaliikat suumain sümüin, shia ayataka’ya atuma tü wayuuwaakat anainjee, shia saalii mulousu sutuma shii wayuukot atuma shia, shia sujut tü sukua’ipakalia. Saalii müsükaja’a saa’ain tü wayuuwaakat sümüin.

Waneepia sujuitapa amuuyuupa’jee, alainraasü shikiiru’u tü ayatüinjatian shia waraitüin sulu’upünaa tü mmakat süpüla sunoutuin nakua’ipa suchonyuu namaa nachonyuu kasa sünain. Oulaka ayatüinjatian tü nakua’ippakalia sünainjee wayuuuin naya.

Paola se refresca en el jagüey de Ruanamana

Asamatüsü saa’ain Paola sulu’u laakat Ruaanama’na. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.

Mayaain sukotchinnüin achuaamaajat tüü süpülapünaa tü jouluin a’leeyajawaakat sulu’u mmakat süpushua, Agenda Propia süsakira achiiruat jamüinsukua’ipa Paola namaa kasayuu sünain wanaa sümaa sukumajünüin akua’ipa ashajuushikat tü. Su’utpünaa jouluin Covid, ayataayunia na eiikana achajaain nakua’ipa yala Perama’na. Yala, ja’raishii jieyuu na’inmajüin piama shikii tepichiirua ekirajaakana nepialu’u süka karalouta aluataanakat namüin, eeshi tü neenakünüin sulu’upünaa tü yootiakat. Akatsa, sünainjee tü wanülüükat, waima na wayuu eitaakana nachukua sulu’umüin noumain, maka saa’ain Paola kepiakaa joolu’u sümaa soushikat, nnojoluipa pejeewain sukua sheema wanülüükat. “Ayatayülia tatijaain sou Pera”, müsü Paola sulu’upünaa tü yootiakat, “iraayülia kasayuu tanain, alejüshii waya sulu’upünaa napüne paala na wayuu namaiwajana süpüla we’inain pütchikat otta müsia waloirüin tü suchuntaakat waa’ain shi’ree wanee anakua’ipa”.